Kirjailijana ja kuvataiteilijana tunnettu, tummien lasien taakse useasti piiloutuva Liksom on nuoren kirjailijapolven mielenkiintoisimpia ja omantakeisimpia ääniä. Liksom kuvaa teoksissaan hyvin sekä suurkaupunkien underground-nuorisoa että Lapin syrjäseutujen elämää ja ihmisiä. Erilaisia elämänpiirejä edustavien henkilöiden yhteisenä tekijänä on järjestyneen ja sovinnaisen elämän hylkääminen, ehdoton irtisanoutuminen.
Liksom on lyhyiden, luonnosmaisten, tiiviiden proosakappaleiden taitaja.

Novelleissa nuoret turvautuvat elämänsä käännekohdissa yleensä väkivaltaan ja huumeisiin. Kuoleman ja seksuaalisuuden teemat vuorottelevat onnettomien ihmisten yksinpuheluissa. Stadin slangi ja pohjoisen "meän kieli" taipuu luontevasti jo esikoisteoksesta lähtien. Lyhyistä novelleista koostuva teos Unohdettu vartti lupaa välähdyksiä pohjoisen pieneläjistä.

Aidoimmillaan Liksomin kerronta on työttömän syrjäänvetäytyvän aikamiespojan mietteissä. Hän ei ole huolellisesti sommitellut novellia vaan nappaa nopeat otoksensa vaiston varmasti lennosta kiinni. Liksom kyseenalaistaa yhteiskuntaa hallitsevan lain ja järjestyksen, mikä on nähtävissä hänen koomisen ironisessa kertojan otteessaan. Väliasema Gagarinissa matkataan halki Siperian kohti Mongoliaa. Jokapäiväistä elämää on myyttisyys ja enteet, taikuus ja magia. Kirjasta syntyy tunne, että kaikki paha on syntyisin Moskovasta.

Kun siperialaiskylän keskelle tipahtaa eräänä tammikuun yönä musta kiven järkäle, se on kyläläisten mielestä enne pahan saapumisesta tai mustien shamaanien sodanjulistus. Kirja on ihan absurdi ja kertomuksissa liikutaan elämän käännekohdissa, lennetään syntymän ja kuoleman rajamaastossa, Liksomin henkilöt elävät mielellään erakkoina ja viihtyvät yksinäisyydessä, josta löytävät sisäisen rauhan ja harmonian.

Liksomin pelkistetty kuvaus käy vuoropuhelua tekstien kanssa jatkaen tarinaa eteenpäin. Kuvien ja tekstien välinen yhteys jatkuu kuvareportaasimaisessa teoksessa Go Moskova Go, jonka Liksom on työstänyt lehtikuvaaja Jukka Uotilan kanssa. Kertomuksissa kuvataan Moskovan metroja, katuja, häitä ja missikisoja. Ja väkivalta, julmuus ja kuolemanläheisyys jatkuvat teoksessa Tyhjän tien paratiisit, jossa seksuaalisuus, sadismi ja masokismi kietoutuvat koomisesti toisiinsa irvokkaaksi maailmaksi. Jutuissa liikutaan Lapista Helsinkiin ja Islantiin. Ihmisten pienoiskohtalot avautuvat lähes romaaneiksi.

Sarjakuvateos Roskaa jatkaa mielipuolisia, kuvallisia tarinoita, joiden aihepiirit kuten seksuaalisuus, sadismi, huumeet ja kuolema ovat esiintyneet Liksomin edellisissä teoksissa samoin kuin sarkastinen huumori.

Liksom rikkoo loogisen tarinan juonen ja muovaa sitten palasista oman kertomuksensa. Hän on yhtäaikaa koominen ja ironinen. BamaLamassa, jossa prostituutio, huumeet ja raha pyörittävät ihmiskohtaloita liikutaan Las Vegasista Latviaan. Parodia kohdistuu tällä kertaa yhteiskunnan lain ja järjestyksen valvojiin, poliiseihin. Homoerotiikka, vankilasadismi ja androgynia värittävät näitä lyhyitä katkelmia, joissa näkökulma vaihtelee syytetyn ja syyttäjän välillä. Uusimman teoksen nimi on Kreisland josta syntyi seuraavassa.

Suurten kaupunkien kellarinloukoista tai arktisen maiseman taloista Rosa Liksom löytää ihmissuhteita ja rakkautta, jotka hajoavat epätoivoon. Mieluummin Liksom kirjoittaa miehistä kuin naisista, ja vaikka hänen henkilöissään on jokunen soturi, hänen mielihahmonsa on munkki; hänen masokistiset askeettinsa hylkäävät maailman, jossa on rakkautta aivan liikaa tai aivan liian vähän. Fantasia kehittää joskus vapauden alueen, varsinkin kuvauksissa kaupungista toiseen rientävistä uudenaikaisista paimentolaisista. Liksomin näkökulmasta maailma näkyy kaikkialla samana. Kun hän lähtee Moskovaan hän löytää sieltäkin maanalaiset ryhmät. Hän seuraa myös suomalaisten kansantieteilijöiden jalanjälkiä Mongoliassa ja muualla.

Kirjat:
Yhden yön pysäkki, 1985
Unohdettu vartti, 1986
Väliasema Gagarin, 1987
Go Moskova Go (yhdessä Jukka Uotilan kanssa), 1988
Tyhjän tien paratiisit, 1989
Roskaa, 1991
Bamalama, 1993
Kreisland, 1996
Värityskirja, 1998
Jepata Nastan lentomatka, 2000 (lastenkirja)
Perhe, 2000
Reitari, 2002
Tivoli Tähtisade (lastenkirja yhdessä Tittamari Marttisen kanssa), 2004
Monsters, 2004, (proosarunot Klaus Haapaniemen graafiseen design- kirjaan)
Finlandia, 2005, (taidekirja, tekstit Risto Kautto)
Maa, 2006

Käännöskirjallisuus:
1. Stoppested for en natt, 1988, Tiderne Skifter, Tanska
2. One night stand, 1993, Serpents tail, Englanti
3. One night stand, 1993, High Risk, Yhdysvallat
4. Frustna ögonblick, 1987, Nordsted, Ruotsi
5. Verlorene augenblicke, 1992, Rhowolt, Saksa
6. Le creux de l´oubli, 1992, Decouverte, Ranska
7. Station Gagarin, 1990, Whalström&Windstrand, Ruotsi
8. Paradis på en öde vej, 1990, Tiderne Skifter, Tanska
9. Go Moskova Go, 1988, Whalström&Windstrand, Ruotsi
10. Paradis på en öde vei, 1991, Tiden Norsk Förlag, Norja
11. Noirs Paradis, 1990, Decouverte, Ranska
12. Schwarze paradiese, 1991, Rhowolt, Saksa
13. Paradis på en ultra light, 1992, Whalström&Windstrand, Ruosti
14. Paradiso, 1994, Relogio D´Aqua, Portugali
15. Bamalama, 1995, Decouverte, Ranska
16. 6 Verhalen, 1995, Holmsterland SKF, Hollanti
17. Prazdne cesty, 1996, Medusa, Tsekin tasavalta
18. Uhe öö ekstaas, 1997, Huma, Eesti
19. Kreisland, 1999, Eichborn Verlag, Saksa
20. La famille terrible dans L´univers cybernetique, 2000, Les e´toiles et Les cochons editions (France)
21. Bamalama, 2001, Atena, Latvia
22. Kreisland, 2001, Tidene Skifter, Tanska
23. Bamalama, 2002, Tana, Indonesia
24. Memorie Perdute, 2003, Arte Misia Edizioni, Italia
25. Monsters (proosarunot Klaus Haapaniemen design-kirjaan), 2004, Poco, Englanti, Yhdysvallat
26. Stazioni di transito, 2006, Arte Misia Edizioni, Italia
27. Dark paradises, 2007, Dalkey Archive Press, USA

Näytelmät:
Family Affairs, KOM-teatteri, 1993

Elokuvakäsikirjoitukset:
Missä on Suuri Pohjoinen, 1988 
Mari, 1989
Kadonnut skloddi, 1989
Hysteria, 1993
Aino, 1996

Taidenäyttelyt:
lukuisa määrä näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla

Palkinnot:
J.H Erkon palkinto, 1985
Valtion kirjallisuuspalkinto, 1986 
Kalevi Jäntin palkinto, 1986
EBU:n elokuvakäsikirjoituspalkinto; 1987
Lapin läänin taidepalkinto, 1987
Uudet kirjat -kerhon palkinto, 1990
Vuoden Kiila, 1991
Taiteen keskustoimikunnan myöntämä 5-vuotinen apuraha v. 2001 alk.

Ehdokkuuksia
Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon ehdokas 1989
Euroopan Unionin kirjallisuuspalkintoehdokas 1995, 1998
Dublinin kirjallisuuspalkintoehdokas 1995

Tutkimuksia ja kirjoituksia kirjailijasta ja hänen tuotannostaan:
"Sain roolin johon en mahdu". Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja (1989)
On the terms of northern woman. Articles written by women researchers (1995)
Nainen, mies ja fileerausveitsi. Miten Rosa Liksomia luetaan(1996)
Naiskirja. Kirjallisuudesta, naistutkimuksesta ja kulttuurista (1996)
Kotimaisia nykykertojia (1997)
Koskimaa. Seksiä, suhteita ja murha. Saksalaisia ja suomalaisia tulkintoja Rosa Liksomin kertomuksesta(1998)
Kvinnerforskermaraton. (Universitet i Tromsö, 5/1997)
Jäiset laakerit. Artikkeleita pohjoisista naiskirjailijoista (1998)
Reading cultural difference. The reception of a short story in six European countries (2000)

(Kirjailijaesittely ja lainaukset Lapin maakuntakirjaston Lapin kirjailijat -sivustosta.)